Uusi koti – uudet maalausprojektit
Pari maalaushommaa Muutin syksyllä omakotitalosta 50-luvulla rakennettuun kerrostaloon ja uudenlainen pesänrakennus alkoi. Niinkun saatatte arvata, kätköistäni löytyi jos jonkinmoista mööpeliä,
Lomalla -ajatuksia tulevasta
aikaa pysähtyä ja ajatella
Tänä vuonna laitoin kalenteriin lomaa juhannuksesta pari viikkoa eteenpäin, mutta ajattelin myös, että koitan ottaa vapaata niin paljon kuin mahdollista. Kesä on lyhyt ja oma vointi ei oo ollut paras mahdollinen. Vasta kun pysähdyin ja annoin itelleni aikaa ajatella, huomasin kuinka väsynyt oon ollut. Onneks Putiikille on löytynyt joukko hyviä tuuraajia ja saan vielä heinäkuun loppuun asti ottaa kevyemmin. Paljon ei mua kassan takana nähdä, mutta onhan tässä kaikkee muutakin.
Mä oon vatvonu Haarakonttorin kohtaloa vuoden, ensin annoin sille aikaa viime vuoden loppuun ja sitten kevään siihen päälle. Kesällähän kaikki lomailee eikä kurssit vedä, tosin ei ne oo vetäny muutenkaan toivotulla tavalla. No syksyllä sitten taas uusin kurssi-ideoin!
Kysymys on koko ajan kuulunut, että milloin raaskin luopua omasta harrastetilasta? Sillä sitähän se on ollut, mulle tilaa maalata ja toteuttaa luovuutta. Kannattavaksi businekseksi siitä ei ollut.
Keinoja ja kikkoja, vaihtoehtoisia käyttötapoja, muita käyttäjiä ja kaikkea mahdollista Haarakonttorin pitämiseksi oon koittanut keksiä. Mutta ei se auta, nyt on luopumisen aika. Surettaa ja hirvittää, että mihin saan kaikki romut mahtumaan. Täytyy järjestää kirppispäivä ja laittaa mööpelit myyntiin, Tallipihallehan ei mahdu oikein mitään. No onneksi aikaa on kolme kuukautta, ehkä vielä parit kurssitkin syksyllä tulee pidettyä.
Vain muutos on pysyvää
Muutos on asia, joka toistuu mun yrittäjäpolulla muutaman vuoden välein. Aikanaan lisäsin verhoilun rinnalle sisustussuunnittelua opiskelemalla alaa hetkisen, mutta se ei lopulta ollut mun juttu.
Muutto liiketilasta toiseen auttoi akuuttiin tunteeseen, että jotain uutta on saatava. Tallipiha kokonaisuutena ja alueella tapahtunut kehitys on ruokkinut mun sisäistä tarvetta saada jotain aikaan. Tuotemyynnin lisääminen verhoilun ohelle, toi kaivattua muutosta ja aivan uudenlaisen maailman ääreen. Mitä kaikkea ihanaa ulkomaan messuilta löytyykään pieneen sisustuspuotiin!
Annie Sloanin tuotteiden lisääminen repertuaariin toi omalle luovuudelle boostia ja kivan lisän tuunattujen mööpeleiden muodossa. Some ja sen jokseenkin tavoitteellinen tekeminen vei kuvaamisen ja visuaalisuuden ihan uusiin ulottuvuuksiin. Ihanaa näyttää ”maailmalle” mitä kaikkea osaan tehdä!
Muutto useamman yrittäjän yhteisestä tilasta täysin omaan Putiikkiin Tallipihalla, toi vapautta päättää itse, mutta myös kasan vastuuta. Ei ole ketään keneltä kysyä mitä mieltä pidennetyistä aukioloista tai markkinointikamppiksista. Tilausten tekeminen, putiikin tuoteasettelu ja juoksevien asioiden paljous on johtanut verhoilutöiden vähentämiseen vuosi vuodelta, ehkä pian luovun kokonaan niistäkin.
Ja sitten vielä pandemian mukanaan tuoma ajatus omasta verkkokaupasta. Sen perustaminen ja varaston hankkiminen, jonka mukana syntyi ajatus Haarakonttorista. Ihana suunnitella ja laittaa uutta tilaa, etsiä ja tuunata mööpeleitä sekä tavata uusia tyyppejä maalauskurssien parissa.
Välillä muutos on ollut pienempää, lisätään hyppysellinen tuota maustetta ja välillä näkyvämpää. En kadu mitään tehtyjä asioita, mutta välillä kysyn itseltäni, että voisko vaan tyytyä siihen mitä on?
No nyt on aikaa vielä ladata akkuja hetki ja miettiä miten edetään. Ens vuonna täyteen tuleva 50v. on vaikuttanut paljon ajatuksiin, ei kriiseilyä, mutta pohdintaa. Mitä haluan, miten haluan ja kuinka aikani kulutan. Ehkä ei ole pöllömpi ajatus keskittyä omaan hyvinvointiin ja lakata sekoilemasta joka suuntaan.
-Keskity, Noora keskity ❤️-
Muut kirjoitukset
Vanhankurpan tuunauspaja
Kesäpuuhailua maalaismaisemissa Viime perjantaina suuntasin maalipurkkeineni ja pensseleineni Jokioisille ystäväni Marju-Nellan tiluksille. Kuluneen vuoden aikana hän on miehensä kanssa kehittänyt