Uusi koti – uudet maalausprojektit
Pari maalaushommaa Muutin syksyllä omakotitalosta 50-luvulla rakennettuun kerrostaloon ja uudenlainen pesänrakennus alkoi. Niinkun saatatte arvata, kätköistäni löytyi jos jonkinmoista mööpeliä,
Söpöistä söpöin Antoinette
Haalea vaaleanpunainen Antoinette
Annie Sloan Chalk Paint sävyistä vaaleanpunainen Antoinette on ollut yksi suosikeitani pitkään. Sitä on vuosien varrella kulunut litra toisensa perään, milloin mitäkin maalaten. Tällä kertaa läksin lähestymään väriä ja tarkoitukseen hankittua mööpeliä vähän kokeillen.
Kaatotekniikka kokeiluun
Maalauskurssien tiimoilta tulee seurattua kaikenlaista käsillätekemistä, erilaisia uusia tekniikoita ja tyylejä. Akryylimaalauksen maailmassa on viimeaikoina näkynyt paljon kaatotekniikkaa, joka arvaamattomuudellaan viehättää mua. Värin joukkoon sekoitetaan erityistä pouring-ainetta, joka tekee maalista juoksevampaa. Erisävyisiä maaleja kaadetaan alustalle päällekkäin ja ne valuessaan muodostaa erilaisia kuvioita.
Koska tekniikka on niin kiinnostava, päätin kokeilla sitä Annie Sloanin Chalk Paintin kanssa. Kipaisin askartelukauppaan ostamaan pouring mediumia ja aloin kokeilla. En ole kokeillut akryyliväreillä tekniikkaa, joten oli vaikea tietää kuinka juoksevaa maalin piti olla. Chalk paint on koostumukseltaan paksumpaa, joten pouring aineen määrää saatoin vain arvailla. Ensimmäisiin kokeiluihin laitoin sitä liian vähän, jolloin maali jäi liian tönköksi eikä levinnyt kunnolla. Kokeilu kokeilulta homma sujui paremmin ja uskaltauduin testaamaan pöydän pintaan sitä.
Sekoitin vaaleanpunaisen Antoineten lisäksi pouring-ainetta kolmeen muuhun sävyyn: vaaleansiniseen Louis Blueen, Lilaan Rodmeliin ja pellavan sävyiseen French Lineniin. Sekoitettuani liemet kaadoin jokaista väriä vuoron perää yhteen isompaan astiaan. Seuraavaksi kippasin tämän astian nurin perin pöydän kannelle ja toivoin parasta. Kallistelin pöytää että värit valuisivat joka puolelle. Näin ei kuitenkaan käynyt, joten jouduin avittamaan värejä lastalla ja lisäämään lopulta Antoinettea paikkaamaan puuttuvia kohtia. Kun väriä oli joka puolella, jätin sen kuivumaan.
Huomioita ja hiontaa
Muutaman päivän päästä aloin tutkailla millainen lopputuloksesta tuli. Tykkäsin kannen kuvioinnista, mutta se oli hieman epätasainen. Joissain kohtaa värin valumakohdat oli paksumpia ja pinnassa oli nyppyjä ja kuoppia.
Tartuin hiomapaperiin ja koitin tasata pintaa. Normaalisti Chalk paint on pehmeää ja helposti hiottavissa, mutta pouring-aine oli tehnyt siitä kovaa. Sain kuitenkin hiottua pintaa hieman tasaisemmaksi ja pohdin millä sitä voisi tasata vielä enemmän.
Päädyin lakkaamaan pinnan Annie Sloanin mattalakalla. Se hieman tasasi pintaa lisää, mutta teki siitä kellertävän. Päätin antaa epätasaisuuksien olla, mutta väriä piti saada vielä muutettua. Hion vielä hieman pintaa lakan kuivuttua ja levitin päälle valkoista vahaa.
Kaatotekniikka osoittautui ihan kivaksi ja sitä voisi käyttää maalaustyöpajoissa taulupohjille. Kevyitä pohjia on helpompi kallistella ja väri saa valua reunan yli tarpeen vaatiessa. Myös värin määrää lienee helpompi arvioida ja lisätä, kun pinnasta ei tarvi tulla sileä.
Kaiken kaikkiaan pöydästä tuli ihan sievä ja varmasti löytää jostain paikkansa. Erilaisia tekniikkakokeiluita on superhauska tehdä. Joskus ne onnistuu ja joskus ei.
Ei se oo niin justiinsa, kokeileminen on kivaa!
-Noora-
Muut kirjoitukset
Vanhankurpan tuunauspaja
Kesäpuuhailua maalaismaisemissa Viime perjantaina suuntasin maalipurkkeineni ja pensseleineni Jokioisille ystäväni Marju-Nellan tiluksille. Kuluneen vuoden aikana hän on miehensä kanssa kehittänyt